Sotapäiväkirja: Days Of War
Viime vuosien aikana on vähemmän ollut tarjolla WW2 – tyyppisiä moninpeliräiskintöjä. Tähän saumaan ui soveliaasti Driven Arts – studion Days Of War. Pelintekijöiden nöyränä tavoitteena on herättää henkiin 2000- luvun alkupuolen räiskintä genre, jossa monet pelit käsittelivät toisen maailmansodan palopisteitä eri näkökulmista. Tähän saakka peliä on kehitetty muodikkaasti kickstarter pohjalta, mutta 26 päivä tammikuuta peli tuli saataville myös Steamin kautta Early Access – versiona. Versiolle oli laitettu lappuun hintaa n. 25 euroa joilla saa juuri sitä mitä pelin versio lupaa, erittäin riisutun räiskintäpelikokemuksen.
Tällä hetkellä peli tarjoa kahdeksan kartan verran amerikkalaisten ja saksalaisten joukkojen välienselvittelyä. Kartat ovat kohtalaisen loogisia ja hyvin tehtyjä. Karttojen koko ei ole järin suuri, joten isoimmilla servereillä peli muuttuu aika hektikseksi aika ajoin tilan käydessä ahtaaksi kolmellekymmenellekahdelle pelaajalle. Helmikuun alussa karttoja testataan sadan pelaajan servereillä joten mielenkiintoista nähdä vedetäänkö kartoissa silloin ns. tappituntumalla. Kartoissa on kaikenkaikkiaan erittäin vahva Day Of Defeat – tunnelma ja taitaapa yksi kartoista olla aikalailla suoraan DOD:sta portattu.
Tilejä pääsee tasaamaan yhdeksän eri luokan voimin. Luokista löytyy kaikki tarvittava aina perusmosurista sinkomieheen saakka. Pelaajaluokissa ei ole mitään mullistavan erikoista ja erot eri luokkien välillä ovat selkeät joten varmasti kaikkien pelityyliin sopiva luokka löytyy. Muutamat luokat ovat rajoitettuja joten elämäntapasniput joutuvat myös haalarihommiin välillä.
Peli on laitettu kasaan Unreal 4 – moottorilla ja kaikkien efektien ja muiden kanssa peli näyttää hyvältä. Ruuvaamalla asetuksia pelistä saa toki huomattavasti pelattavamman kun suostuu hieman silmäkarkista luopumaan. Itse en ole kovin kultasilmäinen ja yleensä olen tyytynyt siihen, että visuaalisuus palvelee pelattavuutta ja tässä tapauksessa U4-moottori täyttää tehtävänsä.
Entäs sitten se pelattavuus?? Peliä markkinoidaan ”realistisena”, joka tässä tapauksessa tarkoittaa virtuaalisotilaiden huonoa lyijynsietoa ja syntyvyys on sellaista luokkaa kuin Intia (itse kullekin). Päätön juoksentelu yleensä loppu hyvinkin pian ja pelaaja alkaa äkkiä kiinnittämään huomiota hieman rauhallisempaan etenemistahtiin. Tästä huolimatta peli on pysyy erittäin nopeatempoisena ja momentum vaihtuu kartoissa nopeaankin tahtiin osapuolien välillä. Osumarekisteröinti toimii mielestäni hyvin ja en ole kokenut kummallisuuksia sen suhteen ainakaan vielä. Pelistä selkeästi näkee, että painotus on ns. taitopohjainen eli osuminen ja strateginen näkemys ratkaisevat hyvin paljon. Uskoisin, että kehittäjien kaavailuissa on jonkinsorttinen kilpailupelaaminen myöskin. Tulevaisuus näyttää. Ainakin vanhoilla DOD-ruunilla korvat ovat hieman normaalia enemmän pystyasennossa tällä hetkellä.
Pelimuotoina ovat tällä hetkellä lippujen valtaus ja kohteiden pommittaminen, mutta lisää on kaavailtu tulevaisuudessa.
Kuten jo aiemmin mainitsin peli on erittäin alkuvaiheessa, joten se on hyvin riisuttu tällä hetkellä. Pelissä ei ole mitään ns. keräys tai ranking järjestelmää tällä hetkellä eikä ole varmuutta tuleeko koskaan olemaankaan. Ainoastaan käynnissä olevan session statistiikan saa näkyviin joten ownage on todistettava kuvankaappauksin jos sellaisen kokee tärkeänä.
Loppuun hieman tunnelmia pelin tiimellyksestä.
Vaikuttaa kyllä mielenkiintoiselta peliltä, toinen melko riisuttu FPS-peli on Steamista löytyvä ilmainen Toxikk. Mutta se ei kyllä liity millään tavalla realistisiin sotiin, vaan kyseessä on vanha kunnon quake-tyyppinen areena shooter.
Juu, en ole sitä käynyt edes kokeilemassa.