Salonkikelpoinen taskuhirviö

Tiedättekö mikä on mielenkiintoista?

Pokémon. Siinä on sitä jotain.

Train on!

Ainakin näin jos uskomme AppInstituten infosivua pelistä Pokémon Go. Ja miksipä emme uskoisi, sillä myös VentureBeat uutisoi eilen (19.7.2016), että ko. peliä on ladattu yli 30 miljoonaa kappaletta. Se on ihan hyvin peliltä, mitä minäkin taisin etukäteen luonnehtia artikkelissani ”hyvin karun näköiseksi” ja sen ulkopuolella sanoilla ”karmea”.

Nianticin ja Nintendon onneksi maailma ei kuitenkaan näyttänyt makaavan minun mielipiteeni päällä ja mikäs siinä, itsekin peliä kokeilleena voin todeta, että se on varsin mukavan tuntuinen. Betan pelivideo tosiaan näyttää aika karulta, mutta oikeastaan täysin samalta kuin valmiina julkaistu tuote. Olin positiivisesti yllättynyt, että kotipaikkakunnallanikin oli useampi Pokestop ja muutama salikin oli eksynyt pelin taustalla pyörivän salaperäisen karttapalvelun kautta Tervakoskelle. Sääliksi kuitenkin käy niitä, jotka asuvat ihan kokonaan tuolla metsän puolella, nimittäin Ingressin kartan kautta vilkaistuna Suomeen jää aika isoja plänttejä missä ei ole yhtään mitään. Niantic ei ainakaan tällä hetkellä ota PokeStop tai sali paikkaehdotuksia vastaan, mutta saattavat mahdollisesti hamassa tulevaisuudessa ottaakin. Ehkä. Ainakin pikkupaikkakunnilla asuvien kannatta pitää asiasta korvat höröllä. [1]

Itse saatoin perehtyä Pokemon GO Suomi yhteisön avulla peliin jo hieman ennen sen julkaisua Suomessa ja kävimme ystäväni kanssa Keravalla pyörimässä Pokemonien toivossa. Oli varsin yllättävää, kuinka paljon pelaajia oli jo viikko sitten pelillä, mitä ei oltu Suomessa julkaistu lainkaan. Toisaalta, olihan tuollainen alueittainen julkaisuaikataulu tällä vuosikymmenellä jotenkin todella kömpelö. Kertoiko kukaan Nianticille, että nyt mennään kolmannen vuosituhannen ensimmäisen vuosisadan toista vuosikymmentä? No ymmärrettävästi alueittainen julkaisu onnistui vain osittain, mikä ilmeisesti aiheutti paljolti ylimääräistä painetta Nianticin servereille, ja kun peli viimein tuotiin Eurooppaan, kaatuivat pelin serverit kokonaan melkein koko viikonlopuksi.
Siinähän olivat. Pienemmästäkin on laitettu tappouhkauksia liikkeelle ja tuona ajankohtana Nianticin sähköposti varmasti täyttyi niistä.

No mutta tämänhän kaikki jo tiesivät. Pokemon GO on niin suuri juttu, että jopa meidän Yleisradiomme vaivautui kirjoittamaan aiheesta artikkelin. Jopa täällä landella jengi toikkaroi puhelimet kädessä ja silmät puhelimessa ympäriinsä, kuten aiemminkin, mutta nyt vain pelaten. Kun älypuhelimet alkoivat yleistymään oma ajatukseni liittyi salaa pornon katsomiseen, mutta Pokémon on kyllä ihan varteenotettava vaihtoehto.

Augmented Reality

Todellinen kysymys, jos sellaista nyt saa jo esittää, on se, että miksi Pokémon GO on niin julmetun suosittu? Teknologia- ja peliuutisia julkaisevat sivustot ovat puhuttaneet minua esittämällä villejä arvauksia ”Augmented Reality” pelien tulevaisuudesta. Tosiaan, tällä hetkellä ainoa varteenotettavan näköinen AR kalusto on Microsoftin Hololens, jos olet sellaisesta kuullut, ja se on enimmäkseen pelkkä gimmick tällä hetkellä ilman varsinaista varteenotettavaa sisältöä. Mutta pirun mielenkiintoinen se on! Nyt kun Augmented Reality on maailmanlaajuisesti tunnistettu, odottaisin enemmän aihealueeseen keskittyviä uutisia ja infoa. Virtual Reality on jo melko tuttu monelle, ainakin paperilla, mutta Augmented Reality tuli juuri kaapista ulos ja oli heti satamiljoonaakertaa mielenkiintoisempi kuin Virtual Reality missään vaiheessa.

Mikä oikeastaan onkin perin mielenkiintoista. Miksi VR:stä uutisoidessa puhutaan aina vain peleistä ja miten sillä voidaan pelata ja mitkä speksit sitä pyörittää… ja niin edelleen? Voin väittää nähneeni ehkä kourallisen uutisia virtual realitystä, mitkä millään tavalla kiinnostaisivat ihmistä, joka ei seuraa peli-, elektroniikka- tai teknologiauutisia… en ehkä niinkään paljon. Augmented reality sen sijaan…. varsinkin tällä hetkellä kun Pokemon GO jytää kodissa ja puutarhassa… gee man, gee.
Olisikohan yhdelläkään teknologiayrityksellä rahkeita julkistaa tälle Pokemon GO:n tuomalle julkisuuspiikille mitään mielenkiintoista AR laitetta? Vahingossa törmäsin uutiseen siitä, kun Pokemon GO oli tehty Microsoftin Hololenseille. Miksi Microsoft ei pomppaa tähän mukaan?
Virtual realitystä haluttiin tehdä uutta Wii:tä, mutta kehitys kestää ja kestää, ja pelit ovat mitä ovat ja hinnat ovat taivaissa. Miksi ketään kasuaalipelaajaa kiinnostaisi? Ei sillä, Hololensin kehittäjämalli maksaa tällä hetkellä 3000 dollaria.

Aurinko ja lenkkipolku

Suurin kysymys kuitenkin on se, että minkä helvetin takia aikuiset ihmiset pelaa jotain Pokemonia keskellä kirkasta päivää ihmisten ilmoilla? Mitä tuntemallemme jäyhälle Suomemmaalle on tapahtumassa? Onko tämä nyt se Y sukupolvi, joka ei halua koskaan kasvaa aikuiseksi?

Itse en hirveästi ehtinyt edes odottaa Pokemon GO:ta, sillä en ollut juuri lainkaan kiinnostunut siitä. Ensinnäkään minulla ei ollut älypuhelinta, joten en voinut millään pelata koko peliä, mutta myös sen takia, että se näytti ihan kamalalta. Kolmanneksi, olin juuri täyttänyt Pokedexini omistamassani Alpha Sapphire pelissä ja se oli syönyt kiinnostukseni koko franchisea kohtaan melko loppuun taas hetkeksi.
Eräänä päivänä viime viikolla satuin kuitenkin kävelemään töihin siskoni ystävättären kanssa, joka pelasi Pokemon GO:ta. Hänellä oli Australialainen sim-kortti, minkä avulla sai huijattua AppStorea antamaan peli hänelle. Olihan se kivan näköinen, peli siis, mutta rehellisesti sanottuna minulle heräsi vain yksi kysymys: miksi tämä siskoni parikymppinen ystävätär pelaa Pokemonia? Eikö kuitenkin ollut aika selkeätä, että Pokémon on lasten juttu? Minulla on monta kaveria ja tuttavaa, jotka eivät uskoneet, että Pokemon peliin voi sisältyä niinkin monimutkaisia mekaniikkoja kuin ”Invidual Value”, ”Effort Value”, ”Shiny Breeding”, tai breedaus noin yleensäkään. Vaikka uusimpaan käsikonsolille tuotuun Pokemonsukupolveen olikin tuotu netin kautta kanssakäymisen keinoja muiden pelaajien kanssa, todellisuus oli se, että pelatessani Alpha Sapphirea istuin yksin koneella katsoen Pokémon Black & White (eli 15. tuottarin) jaksoja ja opettelin min-maxaamaan kaikki Pokemonini. Ymmärrättekö? Yhden Pokémonin IV-breedaamiseen saattoi mennä tunteja, minkä jälkeen hot-spotteja käyttämälläkään EV-treenistä ei koskaan pääse alle puolen tunnin, puhumattakaan oikeiden liikkeiden breedauksesta ja niin edelleen. Jos et ole asiaan perehtynyt, edellinen lause kuulosti varmaan todella epämääräiseltä, ja siitä juuri olikin puhe.
Pokemonit ovat joko lapsille, niiden pirtsakoiden värien, pelattavuuden ja näennäisen yksinkertaisten ja hyväntahtoisten juonien/tarinoiden takia. Tai nörteille niiden moniulotteisen combat-mekaniikkojen ja metatietouden takia. Minulta on monesti kysytty, ”oikeesti, pelaaksä pokemonia” tai vastaavaa. Kyllä, pelaan. Ja katson sitä animeakin, missä seikkailee ”Ash Ketchum from Pallet Town” ja hänen niin ikoninen Pikachunsa. Katsoin myös Pokemon Origins sarjan ja Pokemon Adventures -mangakin on entuudestaan tuttu. Ei sillä, en koskaan ole pitänyt itseäni mitenkään ”fanina”, mutta kokonaisuudessaan Pokemon on ihan jees. Monen mielestä se nyt vaan ei ole ollut jees harrastus aikuiselle ihmiselle… ilmeisesti nyt sekin on muuttunut.

Ehkä Pokemonin äkillinen suosio on osaksi nostalgiahuumaa juuri omalle ikäluokalleni… ja hieman vanhemmille sekä nuoremmille. Ymmärrän kyllä täysin, miksi meitä vanhemmat katsovat koko touhua kulmien alta.

Sillä niin katson minäkin.

FILTHY CASUALS!

Pois mun reviiriltä!