Battlefield V ennakkoon pelattua

Kun maksaa vähän lisää ja ostaa Deluxe Edition pelistä saa harvinaisen digitaalisen hatun ja pääsee peliin ennen muita. Minä vannoutuneena Battlefield pelien ystävänä tietysti hankin pelin jo ennakkoon ja ostin sen Deluxena. En niinkään perusta noista digitaalisista hepeneistä, mutta halusin tukea pelin tekijöitä. Eikä minua lainkaan haittaa, että pääsin peliin jo 15.11.2018 vaikka peli julkaistaan vasta 20.11.2018

Elinkaaren vaiheet

Olen pelannut monet bäfät alusta loppuun. Aina se uusi hype jaksaa innostaa ja aina uusi peli tuo jotakin uutta pelisarjaan. BFV on siinä mielessä erikoinen tapaus, että se palauttaa peliin vanhoja, hyväksi havaittuja mekaniikkoja.

Aikaisemmissa Battlefield-peleissä niiden elinkaari on mennyt kutakuinkin näin

1. Ensin ollaan ihan pihalla, kun mekaniikat on uusia ja kartat on vieraita
2. Alkaa sellainen orastava mielenkiinto nousta, kun mekaniikat alkaa tulla tutuiksi, mutta karttoihin eksyy edelleen
3. Pari hyvää kierrosta pohjalla ja alkaa tuntua siltä, että on oppinut jotakin
4. Tulee se huono päivä ja hommasta menee vähän maku, kun huomaa ettei oikeasti osaakaan mitään
5. Onnistumisia alkaa tulla taas, kartat alkaa olla tuttuja ja eri kartoille ja aseille alkaa olla rutiinia = peli maistuu taas
6. Ylä- ja alamäkiä, keskimäärin menee ihan mukavasti ja peli maistuu
7. Saman toistuminen alkaa ottaa pattiin ja tulee pidettyä taukoja aina silloin tällöin
8. Peliin palaaminen tuntuu mukavalta ja taas jaksaa viikon tai kuukauden vääntää, ennen kuin kyllästyy taas
9. Peli on aika siinä, odottelee jo seuraavaa peliä…

Kohdat 1-4 voi mennä nopeastikin, mutta kohtien 5-7 välissä voi olla vuosia. Tällä hetkellä BFV menee ehkä tuolla kohdassa 1-2.

Miten virtuaaliase tuntuukin niin hyvältä kädessä

Ensituntumalta parasta pelissä on sen asemekaniikka. BFV palaa takaisin vanhojen Battlefield pelien asetuntumaan. BF1:sessä kokeiltiin jotakin uutta hämärää, osittain satunnaisuuteen perustuvaa, asemekaniikkaa, joka sai aseet tuntumaan jotenkin vaillinaisilta. Jo BFV betassa tuntui, että sen aseet istui jotenkin paremmin käteen ja niillä jopa toisinaan osuin johonkin. Asemekaniikka on kohdillaan ja se tuo mieleen vanhat hyvät BF3 ja BF4 ajat.

Aseissa on selkeästi enemmän rekyyliä, mutta siihen voi reagoida ja kompensoida – kaikkiaan tuntuu että pelaaja kontrolloi paremmin asetta ja sitä kautta koko peliä.

Maailma on kaunis

Karttasuunnittelu on onnistunut BFVssä hyvin. Kartat ovat kauniita ja pitkäaikainen kokemus moninpelikarttojen suunnittelusta paistaa läpi lähes joka osa-alueella.

Kävin ennakkoon läpi julkaisussa olevat kartat aikaisemmassa videossani. Nyt kun olen itse pelannut kaikkia karttoja täytyy myöntää, että kartat toimivat hyvin. Ne ovat melko erilaisia, joka tuo kivaa vaihtelua kun pelaat monta matsia peräkkäin. Suunnittelussa on otettu hienosti huomioon myös kartan sisäinen vaihtelu ja lähes jokaisella kartalla on niitä taistelun keskittäviä ”choke pointteja” ja avoimempaa maastoa vaihtoehtoisine reitteineen.

Vaikkei minulla vielä aivan selkeää ykköskarttaa olekaan on jyvät alkaneet erottua akanoista. Eniten olen tähän mennessä nauttinut ehkä Devastation kartasta. Myös Arras ja Rotterdam maistuvat hyvältä. Selkeä vihokkikartta on tällä hetkellä Fjell 652.

Ensikokemus Fjell kartalla oli shokeeraava. Palvelimelta lähti puolet porukasta ja jostakin syystä meidän puolelle jäi kuusi vastustajan 15 vastaan. Kaiken kukkuraksi vastustajalla oli aivan sairaan hyvät pilotit ja sitä kautta ilmaherruus. Koko kierros oli aivan yksipuolista teurastusta eikä siitä nauttinut kukaan – ei varmaan edes vihollinen. Ensivaikutelma ei ollu hyvä, eikä se ole oleellisesti parantunut, vaikka tasajoukkueinkin ollaan pelattu. Jalkaväkenä kartta on aika sokkeloinen ja alata taivailta satava luotisade tekee nurmiporan elämästä surkeaa. Jalkaväki vs. Lentokoneet ei tunnu ainakaan näin aluksi toimivalta konseptilta. Katsotaan nyt, jos kartasta paljastuu jotakin uusia ulottuvuuksia kun kokemus karttuu…

Onko tulevaisuus turvattu

Battlefield V ensivaikutelma on hyvä. Peli tuntuu hyvältä ja siinä on potentiaalia nostaa Battlefield entiseen loistoonsa. BF1 teki selkeästi loven Battlefieldin kirkkaana loistavaan kilpeen, mutta BFV yrittää parhaansa mukaan korjata sen minkä BF1 rikkoi.

Pakko se on minunkin sanoa, että uusi Battlefield muistuttaa pelillisesti BF3 pelin karua sotaa. Vastustaja tottelee hyvin aseita ja karttasuunnittelussa on sitä jotakin. Kartat ovat isompia kuin koskaan ja se voi jossakin vaiheessa muodostua ongelmaksi. Ensivaikutelma on kokonaisuutena kuitenkin niin hyvä, että uskon tämän pelin viihdyttävän minua jälleen kerran satojen tuntien ajan – kuten niin moni aikaisempikin Battlefield on tehnyt.